Lue tämä, kun harkitset aurinkosähköä pientaloon

Järjestelmän mitoitus on monipolvinen yhtälö. Mitä on hyvä tietää, kun harkitsee pientaloon aurinkosähköjärjestelmää, ja haluaa myydä yli oman kulutuksen menevän sähkön sähköyhtiölle?

Energiatehokkuuden professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vastaa, että tärkein asia on aurinkopaneelien sijoituspaikka, eli pystyykö paneelit sijoittamaan omalle kiinteistölleen järkevästi. Parhaan sähköntuoton saa suuntaamalla paneelit etelään. Länteen ja itään päin vuosituotto laskee 20–25 prosenttia - näistä kahdesta länsi on itää hieman parempi vaihtoehto. Pohjoiseen ei paneeleita kannata suunnata lainkaan. Niin ikään näkymän kohti aurinkoa tulisi olla esteetön, eli paneelien ja auringon välissä ei saisi olla esimerkiksi kookkaita puita.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston simulaatiossa on todettu, että suuntaus vaikuttaa enemmän paneelien sähköntuottoon, kuin kallistaminen. Jos tyypillisen 45 asteen kallistuskulman loiventaa 15 asteeseen, putoaa sähkön vuosituotto vain kymmenisen prosenttia. Paneelit kannattaa Aholan mukaan asentaa yleensä katon myötäisesti, kymmenkunta senttiä vesikatteen yläpuolelle. Näin ilman kierto jäähdyttää paneeleita helteelläkin, ja sekä sähköntuotto että paneelien elinikä ovat parhaimmat.

Kokoluokat kasvussa

Toiseksi tärkein asia on mitoittaa aurinkosähkövoimala oikein. Usein suositellaan valitsemaan sellaisen teholuokan järjestelmä, että tuotetun sähkön pystyy itse kuluttamaan. Aholan mukaan asia ei ole näin yksioikoinen, vaan kannattaa laskea kokonaiskustannuksia: Paljonko järjestelmä tuottaa vuodessa, paljonko tuottamastaan sähköstä voi itse käyttää, mikä on sen ostosähkön hinta jota aurinkosähköllä aiotaan korvata, paljonko sähköyhtiö hyvittää sille myytävästä sähköstä ja millaisen koron haluaa asettaa investoinnilleen. Eikä tässäkään kaikki.

– Kuluttajapuolella hankintaan liittyy aina muitakin arvoja, kuten se, mitä minä haluan. Oman aurinkosähköjärjestelmäni yksi mitoitusperuste oli, että tahdon tuottaa vuodessa yhtä paljon sähköä kuin kulutan. Siksi taloni katto tuli täyteen paneeleita.

Aholan mukaan pientalojen aurinkosähköjärjestelmien koko on ylipäätään kasvussa. Iso järjestelmä tuottaa sähköä päivän lisäksi jo aamulla ja vielä illalla. Toisaalta ison järjestelmän asennuskustannukset eivät ole olennaisesti pientä suuremmat. Kolmanneksi mitä suurempi invertteri, sitä halvempaa on tuotettu sähkö per watti, Ahola sanoo.

Laitteistot halpenemassa

Myymällä ylimääräisen sähkön sähköyhtiölle ei rikastu, mutta asia onkin monitahoisempi. Kun sähköä syntyy yli oman kulutuksen, ei ylijäämää tarvitse ajaa hukkaan, vaan hyötykäyttöön - ja siitä saa korvauksen. Myyjän ei tarvitse nähdä lainkaan vaivaa tuotteensa kauppaamiseksi, eikä siitä synny myyjälle lisäkustannuksia. Pienellä vaivannäöllä siis kauppa käy kuin itsestään, ja hyvitys näkyy aikanaan sähkölaskussa.

Ahola laskee, että korvaus ylijäämäsähköstä on karkeasti kolmannes siitä, mitä ostosähkö maksaa. Sähkön kuluttajahinta on pyöreästi tasoa 15 senttiä per kilowattitunti, tai hieman alle. Sähköyhtiöt puolestaan hyvittävät ylijäämäsähköstä tyypillisesti 4-5 senttiä per kilowattitunti.

Voimalainvestoinnin suhteen tulevaisuus näyttää valoisalta. Nyt tyypillinen viiden kilowatin aurinkosähköjärjestelmä maksaa ilman arvonlisäveroa noin 1,5 euroa per watti. Arvonlisäverollisena hinta on noin 1,8 €/w, eli järjestelmä maksaa alle 10 000 euroa. Ahola kertoo arvioista, joiden mukaan vuoden 2030 tuntumassa laitteistojen hinnat olisivat jopa 50–60 prosenttia halvemmat. Tämä johtuisi pääosin komponenttien tuotantomäärien kasvusta ja paneelien hyötysuhteen paranemisesta.

Sähköauto osaksi järjestelmää

Sähkön käyttö lisääntyy jatkuvasti. Paineita tähän luovat niin tuore Pariisin ilmastosopimus, kuin sähköautojen määrän kasvu. Ahola uskoo, että pientaloissa akustot yleistyvät viimeistään sähköautojen myötä. Nyt akustoja ei juuri rakenneta aurinkosähkövoimaloiden yhteyteen johtuen niiden kalliista hinnasta.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on jo tehty demonstraatioita siitä, miten sähköauton akusto kytketään osaksi kodin aurinkosähköjärjestelmää. Aholan mukaan tämä olisi järkevää, koska kallista autoa akkuineen ei ole mielekästä seisottaa pihalla turhan panttina, ja toisaalta sähköauton akustot ovat varsin järeitä, esimerkiksi Teslan sähköautossa 85 kWh.

– Se on melkoinen energiavarasto kun ajatellaan, että sähkön keskikulutus tavallisessa kodissa saattaa jäädä tasolle 15 kWh päivässä, toki kodin lämmitysratkaisuista riippuen, Ahola huomauttaa.

Lue seuraavaksi

Näin löydät sen oikean lampun

Ilmanvaihdon talvisäädöillä estät turhaa kulutusta

Energiankulutusmittari paljastaa turhan kulutuksen