Oletko harkinnut omaa varavoimalaa? Tässä vinkkejä hankintaan.

Oma varavoimala varmistaa kodin normaalit toiminnot, jos sähköt katkeavat. Perinteinen aggregaatti toimii siinä tehtävässä vielä parhaiten.

Modernit kodit ovat yhä teknisempiä, ja tekniikka tarvitsee toimiakseen verkkovirtaa. Osassa laitteista on pieni akku tai paristo lyhyen sähkökatkon turvaksi, tai ne voi kytkeä akulla varustetun UPS-laitteen perään, mutta pidemmissä katkoissa tämä ei välttämättä riitä. Oman varavoimalan hankintaa kannattaa pohtia, jos koti on ladattu täyteen modernia elektroniikkaa, jos asut haja-asutusalueella tai jos sähköä tarvitaan tärkeiden toimintojen ylläpitoon, kuten karjan hyvinvoinnin varmistamiseen.

Aurinkosähkön suosio on Suomessa vahvassa nousussa, mutta omakotitalon varavoimanlähteeksi ei auringosta vielä ole. Pulma on sähkön varastointi. Aurinkosähköjärjestelmällä tuotettua sähköä voisi ladata akkuihin, mutta toistaiseksi se ei kannata. Sama ongelma koskee tuulivoimaa. Teknisesti järjestelmät kuitenkin jo toimivat.

Millainen järjestelmä?

Aggregaatti, polttomoottorin ja generaattorin yhdistelmä, on varavoimalähteistä yhä käytännöllisin. Niitä on tarjolla bensiini- ja dieselkäyttöisinä, kaksi- ja nelitahtisina, pienistä yksivaihesähköä tuottavista aina järeisiin kolmivaihesähköä tuottaviin malleihin.

Aggregaatin valinta riippuu omista tarpeista. Kuinka pitkiin katkoihin halutaan varautua? Tarvitaanko kolmivaihesähköä esimerkiksi lämpöpumpun pyörittämiseen? Jo peruslaitteet pystyvät pitämään kodin kylmälaitteet toiminnassa ja sallivat muutaman valaisimen käytön. Tässä palvelusuunnittelija Eero Paanasen vinkkejä järjestelmän hankintaan.

  • Valitsipa minkä laitemallin tahansa, pitäisi sen tehon olla vähintään 2,5 kilovolttiampeeria (kVA).  Tätä pienemmät aggregaatit eivät välttämättä kykene tuottamaan niin paljon virtaa, että esimerkiksi pakastimen kompressori käynnistyisi – kompressori kun haukkaa käynnistyessään reilusti enemmän virtaa kuin tasaisesti käydessään.
  • Sama periaate pätee kolmivaihesähköä tuottaviin aggregaatteihin. Esimerkiksi kuuden kilovolttiampeerin laite antaa vain kahden kilovolttiampeerin tehon per vaihe. Tehokkaiden pumppujen ja puhaltimien varavoimaksi tarvitaan siis reilun kokoinen aggregaatti. Ylipäänsä on parempi yli- kuin alimitoittaa aggregaatin teho.
  • Tärkeätä on niin ikään tietää, millaisille laitteille varavirtaa aiotaan syöttää. Jos laitteeseen kytketään herkkää elektroniikkaa, kuten tietokoneita ja televisioita, on aggregaatin tuotettava puhdasta siniaaltoista sähköä eli samaa kuin sähköverkossa, jotta laitteet eivät rikkoutuisi. Tarvitaan elektronisella jännitteen säädöllä varustettu malli. Kylmälaitteet ja valaisimet toimivat halpojenkin aggregaattien tuottamalla sähköllä.

Mihin varavoima sijoitetaan?

Harvassa pientalossa on ennalta varauduttu varavoiman käyttöön, vaikka se helpottaisi elämää myrskyn katkaistessa sähköt. Paikka aggregaatille ehkä vielä löytyy kuistilta tai vaikka grillikatoksesta. Pakokaasujen ja melun vuoksihan laitetta ei voi sijoittaa huonetilaan.

  • Yksivaihemalleista sähkö tuodaan sisälle normaalilla kumieristeisellä ulkokäyttöön tarkoitetulla maadoitetulla jatkojohdolla.
  • Kolmivaihesähköä tuottavien aggregaattien asennus on yleensä pysyvämpi. Sopivaan paikkaan rakennuksen ulkoseinässä asennetaan kojevastake, joka on kuin iso urospuolinen pistorasia. Kojevastakkeesta vedetään johdot verkonvaihtokytkimelle ja edelleen sähkökeskukseen. Nämä asennukset saa tehdä vain sähköalan ammattilainen. Asukas valitsee verkonvaihtokytkimellä, käyttääkö yleistä sähköverkkoa vai omaa aggregaattia. Hän myös saa kytkeä aggregaatin kumikaapelilla ulkoseinän kojevastakkeeseen.

– Uutta taloa rakennettaessa tämä asennus kannattaisi tehdä aina, erityisesti haja-asutusalueella huolimatta siitä, että ilmajohdot vähitellen vaihtuvat maakaapeleiksi, sanoo palvelusuunnittelija Eero Paananen. Työ ei ole vaikea eikä kallis. Remontin yhteydessäkin se onnistuu. Useimpiin vanhoihin sähköpääkeskuksiin pystyy vaihtamaan verkonvaihtokytkimen pääkytkimen tilalle.

Paljonko maksaa?

  • Tavallisen bensiinikäyttöisen aggregaatin saa jo alle 300 eurolla. Hintaluokassa 300–1 000 euroa on valinnanvaraa runsaimmin, ja nämä laitteet ovat tavalliselle kotitaloudelle turvallisin valinta. Järeät bensa-aggregaatit maksavat tyypillisesti 2 000–3 000 euroa.
  • Bensiinikäyttöisistä, digitaalisen invertterin sisältävistä aggregaateista halvimmat maksavat alle 400 euroa. Nämä laitteet tuottavat puhdasta sähköä, jolla televisiot ja tietokoneet toimivat särkymättä. Hintahaarukassa 500–1 000 euroa valinnanvaraa on eniten. Järeimpien mallien hinta on tyypillisesti 2 000–3 000 euroa.
  • Dieselkäyttöisten aggregaattien halvimmat mallit maksavat vajaat 1 000 euroa. Eniten valinnanvaraa on hintaluokassa 3 000–6 000 euroa. Järeimmät dieselaggregaatit maksavat yli 10 000 euroa.
  • Traktorikäyttöiset aggregaatit sopivat maatiloille. Niissäkin on digitaalisen invertterin sisältäviä malleja. Hinnat alkavat reilusta 1 000 eurosta ja yltävät yli 10 000 euroon.

Lähde: www.vertaa.fi/generaattorit/, www.aggregaatit.com

Lue seuraavaksi

Kun hankit koristevaloja, varmista tämä

Led-valoilla luot joulutunnelmaa pienillä kustannuksilla

Ota tehot irti kiertoilmauunista