Pienellä investoinnilla energiatehokkuutta sähkölämmitykseen

Sähkölämmitteisissä taloissa sähkölaskusta yli puolet menee lämmitykseen. Tehokkain tapa tehostaa lämmityksen energiankäyttöä on asunnon lämpötilojen tarkka ja tarpeenmukainen hallinta.

Pientaloissa suora tai osittain varaava sähkölämmitys soveltuu tähän parhaiten, sillä lämmitysjärjestelmä reagoi herkästi muihin lämmönlähteisiin. Sähkölämmityksen tehostamisohjelman (Elvari) pilottikohteissa on kokeiltu, millaisilla keinoilla energiankulutusta saadaan pienenemään. Tässä esimerkkejä mahdollisuuksista ja kokemuksia siitä, mitä eri tukilämmitysmuodot vaikuttavat energiankäyttöön.

Ilmalämpöpumppu sopii hyvin pientaloihin

Ilmalämpöpumppu käyttää hyödykseen ulkoilman sisältämää energiaa. Se sopii tukilämmitysmuodoksi kaikentyyppisiin taloihin, mutta paras hyöty tulee avarassa pientalossa, jossa on sähkölämmitys. Laite soveltuu myös ilman jäähdytykseen kesähelteillä. Otollisimmissa kohteissa ja oikein käytettynä ilmalämpöpumpulla voidaan säästää 30–40 % lämmitysenergiasta. Ilmalämpöpumppu ei toimi taloudellisesti yli 20 asteen pakkasella.

Ilma-vesilämpöpumppu siirtää lämpöä ilmasta veteen

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa ilmasta lämpöä ja siirtää sen käyttöveden lämmitykseen ja vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Sen avulla voidaan säästää noin 40–60 % lämmitysenergiasta. Laitetta voidaan käyttää korkeintaan 20 asteen pakkasessa eikä se sovellu viilentämiseen.

Poistoilmalämpöpumppu hyödyntää poistoilman lämmön

Poistoilmalämpöpumppu käyttää lämmönlähteenä koneellisesti poistettavaa ilmanvaihtoilmaa. Se ottaa talon lämpimästä ulospuhallusilmasta energian talteen ja siirtää sen huoneistoon puhallettavaan tuloilmaan, lämpimän käyttöveden lämmittämiseen ja mahdollisesti myös vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän käyttöön. Poistoilmalämpöpumpulla voidaan säästää noin 40 % lämmitysenergiasta verrattuna tapaukseen, jossa koneellisessa ilmanvaihdossa ei ole minkäänlaista poistoilman lämmöntalteenottoa. Laite voidaan kytkeä myös vanhaan ilmanvaihtojärjestelmään, jolloin vanhat ilmanvaihtokoneet tai puhaltimet korvataan poistoilmalämpöpumpulla.

Muutenkin ilmanvaihtoa remontoitaessa lämmön talteenotosta on syytä huolehtia tarkasti, ettei lämpö karkaa harakoille. Erilaisia järjestelmiä on olemassa myös vanhoihin taloihin, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Yllätyksenä voi tulla uuden ilmanvaihtokoneen tilantarve.

Tulisija hehkuttaa mukavaa lisälämpöä

Käytännössä kaikkiin pientaloihin tulee jonkinlainen tulisija, ja vanhoihin rakennuksiinkin sen voi jälkikäteen lisätä. Vanha puuta tuhlaava avotakka on ainakin hyvä muuttaa varaavaksi. Puulämmitys kattaa noin 15–30 % lämmitysenergian tarpeesta, ja se toimii hyvin myös kovilla pakkasilla, jolloin lämpöpumput eivät enää pysty lämpöä tuottamaan.

Tulisija voi olla myös osa vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, jolloin siinä on vesikiertoinen takkasydän, joka yhdistetään lämminvesivaraajaan (vesitakka). Piippuun voidaan myös asentaa lämmöntalteenotto, jossa piipun ympärillä oleva vesivaippa ottaa talteen kuumien savukaasujen sisältämän lämmön ja siirtää sen esimerkiksi vesivaraajaan (vesipiippu).

Kodinohjaustekniikka auttaa automaattisesti

Lämpötilan pudotus kotoa poissa oltaessa ja vähän käytetyissä tiloissa on helppo tapaa säästää mukavuudesta tinkimättä. Keskitetyillä ohjausjärjestelmillä kokonaiskulutusta voi pienentää noin 10 % ja lämmityksen energiankulutusta 20 %. Energiatehokas asuminen on turvallista ja mukavaa, sillä järjestelmä saa kodin eri järjestelmät toimimaan tehokkaasti yhteen. Lämpötilan pudotuksilla voidaan estää tehokkaasti myös ylilämmittäminen takan tai ilmalämpöpumpun käytön yhteydessä. Erilaisia järjestelmiä voi asentaa myös vanhoihin taloihin.

Kuva: Glen Dimplex

Lue seuraavaksi

Mars mattopyykille - tässä vinkkejä

Näin pienennät sähkölaskua kesällä

Laita lämmitys kiinni kesäksi