Sähkörosvoja metsästämässä

Vanha, alkuaan 50-luvun lopussa valmistunut, isohko rintamamiestalon tyyppinen kivitalomme ei ole kovin passiivinen energiankäyttäjänä. Talviaikainen kulutus on reippaasti kesäisiä lukemia suurempi, mutta se on luonnollista sähkölämmitystalossa. Toki energiaa on yritetty säästää. Ikkunat on uusittu, ilmalämpöpumppu puhisee seinällä ja villasukatkin ovat ahkerassa käytössä. Remontteja on tehty useaan otteeseen. Varaavaa sähkölämmitystäkin on tuettu kahdella ilmalämpöpumpulla ja vaihtelevan ahkeralla puulämmityksellä. Sähköä kuluu kuitenkin lähemmäs 30 000 kWh vuodessa.

Paljonko sitten on paljon? Mitä muut taloudet maksavat sähköstä? Kulutammeko me enemmän kuin muut? Voiko näistä lukemista yleensä vielä säästää ja miten? Olisiko joku keino vielä käyttämättä?

Kodin energialaskuri antaa vertailutietoa

Näiltä energianeuvontasivuilta löytyy energialaskuri, joka antaa vertailutietoa omasta ja muiden sähkönkulutuksesta. Omien valintojen ja asunnon perustietojen perusteella laskuri laskee suuntaa-antavat lukemat siitä, mihin ja kuinka paljon kotona kuluu sähköä. Vaikka luvut perustuvat keskiarvokulutuksiin, niistä kuitenkin näkyy, miten kulutus jakaantuu ja paljonko se suurin piirtein on tai pitäisi olla näillä valinnoilla. Laskuri antaa vielä vertailuluvuksi samantyyppisten talouksien keskiarvoiset kulutusluvut.

Omien valintojeni mukaan laskettuna laskuri antaa meille vuosikulutusarvioksi noin 21 000 kWh. Samantyyppisten talouksien keskiarvokulutus näyttää 9 000 kWh enemmän. Valaistus, viihdelaitteet, kylmäsäilytys ja ruuanlaitto, saunominen sekä autonlämmitys vastaavat keskiarvokulutuksia suurin piirtein. Mutta lämmityskuluissa laskuri näyttää meille huomattavasti keskiarvoja pienempiä lukuja. Siistiä. Energiansäästötoimien pitäisi siis purra.

Mitä sanoo oma kulutusraportti?

Todelliset lukemat omasta sähkönkäytöstä saan sähköyhtiön online-palvelun sähkönkäyttöraporteista. Sähkönkulutus näkyy lahjomattoman tarkkoina numeroina ja vielä tuntikohtaisesti. Edellisen päivän tiedot ovat näkyvissä automaattisesti heti seuraavana päivänä.

Sähkönkäyttöraportin mukaan oma todellinen vuosikulutus on meillä yhteensä 29 169 kWh. Voiko olla, että lämmityskulut eivät uusista ikkunoista, puunpoltosta ja ilmalämpöpumpuista huolimatta kuitenkaan ole oikealla tasolla? Vuotaako meillä lämpöä ulos?

Sähkönkäyttöraportista kulutusta voi seurata tunneittain, mutta siitä ei näe, mihin sähköä on käytetty. Lämmityskulut eivät näy erikseen, mutta esimerkiksi saunomiseen käytetyn sähkön voi arvioida helposti kellonajan perusteella.

Mutta meillä on yösähkö. Yösähköä on käytetty vedenlämmittämisessä ja varaavassa lattialämmityksessä. Sähkönkäyttöraportista näkyy, että yösähkön osuus vuodessa on 19 442 kWh. Jos siitä vähennetään arvioitu vesivaraajan käyttö, kylmälaitteiden ja muiden yöllä sähköä käyttävien laitteiden osuus, arvio lämmityskuluista on noin 14 000–15 000 kWh. Kulutuslaskurin antaman arvion mukaan lämmityksen osuus pitäisi olla vuodessa vain 12 000 kWh. Vuotaako siis jostain kuitenkin lämpöä?

Infrapunalämpömittari käteen ja kokeilemaan

Asia jäi vaivaamaan mieltä, joten paras oli ottaa infrapunalämpömittari avuksi. Maaginen punainen piste alkaa mitata lämpötiloja lahjomattomasti eri kerroksista ja pinnoista.

Ensin keittiöön. Uusittujen ikkunoiden alareunassa on lämpöä 20 astetta. Talon nurkassa huoneen lattialämpötila on 17 astetta, katossa samalla kohdalla asteita on 19. Pari päivää sitten lämmitetty leivinuuni pitää lämmön yläpuolellaan vielä 27 asteessa. Keittiöstä pääsee suoraan kylmään komerotilaan, vanhanmalliseen kylmäkomeroon, jonka kynnyksellä lämpötila näyttää 10 astetta. Hupsis. Huonelämpötila näyttää 22 astetta.

Ulkoeteisen lämpötila näyttää ikkunanpielessä 10–11 astetta. Ulko-ovi on yksinkertainen ja kynnyksellä on 10 astetta, sivutiivisteissä 13 astetta. Viileältä tuntuu, vaikka katto näyttää 18 astetta.

Yläkerroksessa makuuhuoneiden lämpötila on 22 astetta. Portaikossa ulkoseinät tuntuvat kylmiltä ja mittaus näyttää ulkoseinän lämpötilaksi 11 astetta, ikkunan pielessä 9 astetta. Sama toistuu kellarikerroksen portaikossa. Millainen olikaan ulkoseinän eristys tuossa kohtaa?

Kellarikerroksen wc-tiloissa on ilmanvaihtoventtiili suoraan ulos. Venttiilin kohdalla mittari näyttää lämpöä 3 astetta. Kellarikerroksen huonelämpötila näyttää 19 astetta. Koko kerroksessa on varaava lattialämmitys, joka toimii pelkästään yösähköllä. Saunan pesuhuoneen, pukuhuoneen, takkahuoneen ja kodinhoitohuoneen ikkunoiden pielissä lämpötila on taas lähellä 10 astetta.

Mitä sanoo energianeuvoja?

Vaikka mitään dramaattista ei mittauksissa löytynytkään, muutamissa paikoissa mittari kuitenkin osoitti lähemmäs 10 asteen ja jopa sen alle meneviä lämpötilalukemia. Mitattaessa tuli ilmi myös eri tilojen runsaat lämpötilavaihtelut jopa huoneiden sisällä. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto, ja korvausilmaa tulee eri lähteistä tarpeen mukaan. Voisivatko venttiilit olla vähän pienemmällä talvisaikaan?
– Sisälämpötila ja tuuli vaikuttavat mittaustuloksiin. Esimerkiksi tuulisella säällä mitattu sisälämpötila voi olla tuulisen puolen seinästä mitattuna jopa 2–4 astetta matalampi kuin tuulelta suojassa olevalta puolelta, kertoo energianeuvoja Heikki Rantula.
– Lämpötilaerot eri tilojen välillä voivat johtaa vedontunteeseen ja vetoa havaittaessa nostetaan usein sisälämpötilaa korkeammalle tai rajoitetaan tuloilman saantia. Vedon lähteiden paikallistaminen auttaa suuntaamaan toimenpiteet oikeisiin paikkoihin ja vedon tunteen vähentyessä voidaan sisälämpötilaa laskea usein muutamalla asteella, ilman että tilojen käyttömukavuus kärsii. Ilmanvaihtoa ei koskaan kuitenkaan saa energiansäästön takia mennä kokonaan tukkimaan tai sulkemaan.

Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on edullinen säästökeino

Seuraavaksi siis tiivistämme portaikkojen ikkunat ja vaihdamme keittiöstä komeroon johtavan oven paremmin lämmönpitäväksi. Myös ulko-oven alatiiviste tarkistetaan.

– Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen sekä tiivisteiden kunnon tarkastaminen ja vaihto tai korjaus tarvittaessa on se edullisin keino vaikuttaa energialaskuun. Mikäli ikkunoiden karmit ovat ajan myötä vääntyneet kosteuden ja lämpötilavaihteluiden seurauksena, ei tiivisteiden vaihto välttämättä riitä toimenpiteeksi, vaan ikkunan uusiminen voi olla ajankohtaista. Uusittujen ikkunoiden kohdalla nähdään toimenpiteen olleen onnistunut, lämpötila on lähes sama mitä sisätiloissa. Tosin lämpötila on hyvä mitata kaikkialta ikkunan ympäriltä, muistuttaa Rantula.

Pitäisikö portaikkojen seinien lämmöneristys uusia?

– Portaikkojen kylmemmät seinäpinnat voivat kieliä lämmöneristyksen tarpeesta tulevaisuudessa, sitten kun jotakin muuta portaikon korjaustoimenpidettä suunnitellaan. Aina on kuitenkin muistettava, ettei ehjää ja toimivaa rakennetta kannata lähteä suin päin korjaamaan. Portaikkojen matalampi lämpötila voi johtua myös siitä, ettei portaikoissa ole erillistä lämmönlähdettä ja lämmin ilma ei pääse suoraan kiertämään portaikkoon ja tästä syystä näiden tilojen sisälämpötila jää matalammaksi kuin muissa tiloissa, mikä vaikuttaa myös suoraan mittarin näyttämään lämpötilaan. Vertailulämpötila kannattaa ottaa myös portaikon sisäseinän puolelta.

Mitä muuta kannattaisi tehdä?

– Hyvä säästötulos saavutettaisiin myös huonelämpötiloja täsmentämällä ja niiden säätämisellä käyttötilanteiden mukaiseksi. Esimerkiksi yhden asteen pudotus sisälämpötilassa merkitsee noin 5 % pienempiä lämmityskustannuksia. Ilmalämpöpumpun oikeanlaisella käytöllä saavutetut säästöt ovat luokkaa 2000–3000 kWh vuodessa, mikä öljylämmitystaloudessa tarkoittaisi noin 200–300 litraa öljyä. Käytännössä ilmalämpöpumpun lämpötila tulisi säätä vähintään 2–5 astetta päälämmitysjärjestelmän korkeammalle, jotta pumpusta saadaan lämmityskaudella täysi hyöty irti. Kesän aktiivinen jäähdytyskäyttö syö säästöstä vain noin 300–500 kWh eli talven lämmityssäästöt eivät katoa helteillä jäähdyttäessä.

Täytyypä tutustua lisää säästömahdollisuuksiin. Aloitan vaikka tästä. 
Tässä ohjeet infrapunalämpömittarin käytöstä. 

Lue seuraavaksi

Kun hankit koristevaloja, varmista tämä

Led-valoilla luot joulutunnelmaa pienillä kustannuksilla

Ota tehot irti kiertoilmauunista